E1. Amorph!08 & Galleria Piippo

Muu ry järjestää joka toinen vuosi Amorph! taidatapahtumia. Viime vuonna (2008) teemana oli ollut suomalaisten ja ranskalaisten performanssitaiteilijoiden kohtaaminen tai jotain sinne päin. Itse tapahtumat olivat kesällä ja alkusyksystä. Ilmeisesti rahaa ja intoa oli jäänyt hieman yli ja Amorph!08:n loppubileet järjetettiin Gallerian Kalhama & Piipon 1-vuotispäivien yhteydessä.

Piipon galleria on hieno juttu. On kunnioitettavaa, että edes yksi IT-huumassa äkkirikastunut käyttää rahojaan taiteen edistämiseen (vaikka toki tavoitteena lienee rahojen lisääminen eikä mikään mesenaattimeininki). Tulee mieleen vanhan ajan patruunat.

Illan ohjelmassa oli neljä performanssiesitystä ja videoita Amorph!08-tapahtumasta.

Perfomanssi on hieno taiteenmuoto ja sillä on pitkät perinteet vaikkapa dadaistien kautta Berliinin alastontansseihin (Anita Berber) ja 1960-luvun Joseph Beyuesiin. Suomessa vaikkapa Roi Vaaran valkoisesta miehestä Irma Optimistin touhuihin. Hienoja juttuja, jotka ovat haastaneet sekä vakiintuneen järjestyksen että yleisön odotukset, usein jopa järkyttäneet, luoneet uutta todellisuutta.

Historia ei kuitenkaan takaa mitään. Piipon galleriassa esitetyt performanssit (Essi Kausalaisen "Still life/still live"-esitystä lukuunottamatta) olivat kesyjä. Niissä ei ollut mitään haastavaa provokaatiosta nyt puhumattakaan.

Mimosa Pale esitti teoksen "Retki mehujärvelle". Aluksi hän soitti sahaa, sitten pukeutui tyllihameen ja trikoopaidan yhdistelmään kiemurrellen. Kaatoi lasipinoon mehu, osa valui lattialle, osa jäi laseihin. Nosti hametta, piirsi tussilla hymyn kankkuihinsa, pyllisteli, joi pitkällä letkulla mehua laseista yleisölle pyllistellen.

Pessi Parviainen esitti nimettömän teoksen, joka koostui saksofonin töräytyksistä (jonkinlaista free jazz-musaa hitaasti esitettynä) ja oranssien pingispallojen heittelystä. En vieläkään ole ymmärtänyt mitä teos haki.

Juha Valkeapää esitti teoksen "Hit the curator". Siinä yleisö sai heitellä kuraattoria (Valkeapää) jäätelopalloilla rintaan, peffaan ja miehustaan. Jaa-a.

Haastavin ja mielenkiintoisin teos oli Essi Kausalaisen. Teos oli jo alkanut kun saavuin klo 17.45 ja jatkui 20.15 asti. Kausalainen oli ympäröinyt itsensä satunnaisilla tavaroilla ja kiemurteli hyvin hitaasti verkkosukissaan pää alaspäin tikapuilla (vinossa, noin 45 asteen kulmassa). Otsansa päällä hän kannatteli pientä kukkapurkkia, jossa kasvoi asparagus fern. Vähitellen Kausalainen valui tikkaita alas. Teos oli hyvin haastava, suurin osa yleisöstä ei edes pystynyt sitä seuraamaan. Tämmöistä lisää.

Provokaatiota. Munat paljaaksi ja yleisön sekaan kinaamaan!